Rakastan syksyä! Pidän myös kesästä ja talvesta ja siedän kevättä, mutta missään muussa vuodenajassa ei ole niin paljon kauneutta ja erilaisia vivahteita aisteille kuin syksyssä. Syksyn värit, ruska, pimenevät kirpeät illat ja aurinkoiset aamut, hämärtyvät iltapäivät, metsän tuoksu, sienet ja kultaisena sateena putoavat lehdet. Autiot järvenselät, talviteloille siivotut mökit ja ylösalaisin käännetyt veneet. Illat, jolloin …
Arvot
Olen pohtinut omia arvojani sekä ihmisenä että yrittäjänä. Kaikkein tärkeintä elämässä minulle on terveys ja perhe. Mitä tahansa teenkin, ne kannattelevat minua. Koen kuitenkin itselleni tärkeiksi arvoiksi myös suomalaisuuden, inhimillisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen. Ne viitoittavat toimintaani sekä työssä että vapaa-ajalla. Luonto, ihmiset ja suomalaisuus ovat asioita, joiden vuoksi olen valmis tekemään valintoja ja näkemään …
Polku
Oma polku on jännä juttu. Meillä kaikilla on se, mutta harva tietää missä se kulkee. Sen voi löytää sattumalta tai tietoisesti tai sen löytymiseen ja sitä pitkin kulkemiseen voi tarvita muiden apua. Voisi kuvitella, että meille erityisopettajille, jotka päivittäin mahdollistamme ja teemme näkyväksi monia yksilöllisiä polkuja, niiden määrittäminen on helppoa. Totuus on kuitenkin toinen, ainakin …
Tietoa minusta
Olen Maria Ojala-Vesteri, 47-vuotias kone- ja tuotantotekniikan insinööri, ammatillinen erityisopettaja ja sisätautien ja kirurgian sairaanhoitaja. Vapaa-ajalla olen vaimo, kahden aikuisen tyttären äiti ja mäyräkoiran nöyrin palvelija, joka rakastaa ulkoilua, luontoa, kasvimaata, musiikkia, kirjoja ja käsillä tekemistä. Ammatillisesti minua kiinnostaa positiivinen ja vahvuuslähtöinen ohjaustoiminta sekä laaja vahvuusnäkemys, jonka myötä olen kouluttautunut VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmentajaksi ja -mentoriksi. Seikkailuni Marian …
Alku
Kaikella on alku ja loppu ja joskus jonkun loppu on toisen alku. Alussa oli suo, mustikat ja Maria, heinäkuun poutainen taivas ja idea, joka oli yhtä heiveröinen kuin taivaalla sinnittelevä pilvenhattara, juuri ja juuri olemassa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon: mustikat syöty, omenat leivottu piirakkaan ja karpalot keitetty mehuksi. Taivaskaan ei ole aina ollut poutainen …