Miksi puolensa pitäminen on niin vaikeaa?

‼️Seuraava teksti sisältää yleistyksiä‼️

Oli kyse työstä tai vapaa-ajasta, on meille naisille usein vaikeaa kertoa jämäkästi oma kantansa, kieltäytyä, pitää kiinni omasta mielipiteestä tai sanoa suoraan. Vaikka kyseinen käyttäytyminen on omien havaintojeni mukaan tyypillisempää naisille, en kuitenkaan usko ilmiön olevan sidoksissa sukupuoleen vaan enemmänkin kasvatukseen ja aiemmilta sukupolvilta periytyviin yhteiskunnallisiin odotuksiin.

Erityisesti me ihanassa keski-iässä olevat naiset usein vähättelemme itseämme, osaamistamme ja saavutuksiamme. Käytämme paljon pehmentäviä ja ehdollisia sanoja ”pitäisiköhän, olisikohan, varmaan, tavallaan, vain, voisi” jne. Olemme mieluummin huomaamattomia ja myötäilemme, kuin otamme riskin, että mielipiteemme saattaa ärsyttää muita.

Mikä tätä aiheuttaa? Miellyttämisen tai hyväksynnän tarve, epävarmuus, huijari-syndrooma, tarve välttää ristiriitoja, ankaruus itseä kohtaan jne. Syyt ovat jokaisella henkilökohtaiset. Useat meistä on kasvatettu ottamaan ensisijaisesti huomioon muut ja vasta sen jälkeen itsensä. Ajattelumallissahan sinänsä ei ole mitään vikaa ja sodanjälkeisessä Suomessa se on ollut välttämättömyys. Mutta jos toisten huomioonottamista tekee jatkuvasti oman itsensä kustannuksella, se alkaa kuormittaa.

Ilokseni olen huomannut, että nuoremmat sukupolvet ovat alkaneet tiedostaa tämän ilmiön olemassaolon. Myös monet keski-ikäiset ja keski-iän ylittäneet ovat havahtuneet kiinnittämään siihen huomiota. Helppoa tapojen ja asenteiden muuttaminen ei ole, tästä on omaakin kokemusta, mutta mahdollista se on.

Suoraan sanomista, kieltäytymistä, jämäkkyyttä ja kehtaamista kannattaa harjoitella pienin askelin. Jos sanominen on vaikeaa, voi ensin kirjoittaa mitä haluaisi sanoa. Hankalan tilanteen voi kuvitella etukäteen ja päättää miten toimii ja mitä sanoo. Oman itsen hyviä puolia, omia taitoja ja omaa osaamista voi listata paperille ja itselle voi pitää sisäisen kannustuspuheen. Kannattaa myös miettiä miltä tuntuisi sellaisen ihmisen seurassa, jota itse arvostaa, jos kyseinen henkilö alkaisikin vähätellä niitä ominaisuuksiaan, joita muut arvostavat.

Itse heräsin pohtimaan tätä ilmiötä, kun eräs kollega kertoi äidistään, joka oli ihana äiti ja teki kaikkensa muiden eteen. Hän jätti aina itsensä huomiotta, alensi itseään ja mitätöi kaiken itseensä kohdistuvan positiivisen palautteen. Kollegani sisaruksineen koki tämän ahdistavana, suorastaan lapsuuden traumana. Liiallinen vaatimattomuus ei siis kaunista vaan voi vaikuttaa oman elämän lisäksi ihmissuhteisiin ja läheisten elämään.

Haastan kaikki nuoret, vanhat, keski-ikäiset, miehet, naiset ja muun sukupuoliset suoristamaan selkänsä, katsomaan silmiin ja sanomaan suoraan. Suoraan sanomisella ja puolensa pitämisellä en tarkoita epäystävällisyyttä vaan oman mielipiteen rehellistä ilmaisua. Haastan myös arvostamaan omaa itseä ja osaamista. Kukaan meistä ei ole ”vaan työntekijä, tavallaan yrittäjä, varmaan vanhempi tai puoliso”. Jätetään ”vaan” pois ja ollaan ylpeästi se kuka ollaan.

Kesäterveisin Maria

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s