Tänä keväänä olen mukana kahdessa OPH:n rahoittamassa täydennyskoulutuksessa, joissa käsitellään pedagogiseen hyvinvointiin, positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan sekä positiiviseen organisaatioon ja resilienssiin liittyviä teemoja. Pedagoginen hyvinvointi arjessa – kokonaisuus (Ammattiopisto Luovi) keskittyy arjen resilienssiin, pedagogiikkaan ja vuorovaikutukseen, kun taas Kohti positiivista oppilaitosyhteisöä – kokonaisuus (OAMK AOKK) keskittyy samojen teemojen taustalla oleviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tekijöihin, hyvinvoivaan työyhteisöön ja myönteisiin käytänteisiin. Yhteinen nimittäjä molemmille on vuorovaikutus, joka on pedagogisen hyvinvoinnin ydin.
Pedagoginen hyvinvointi
Pedagogisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat henkilöstön työhyvinvointi, opiskelijoiden hyvinvointi ja oppiminen, joista mikään yksinään ei tuota pedagogista hyvinvointia, sillä pedagoginen hyvinvointi rakentuu opettajan ja oppijoiden vuorovaikutuksessa ja positiivisissa tunnekokemuksissa. Pedagogista hyvinvointia vahvistavat toimijuus ja osallisuus, joten voidaan perustellusti sanoa, että pedagoginen hyvinvointi on jokaisen työntekijän ja opiskelijan vastuulla.
Positiivinen pedagogiikka
Positiivinen pedagogiikka puolestaan tarkoittaa kasvatustieteen suuntausta, jossa pedagogisen toiminnan keskiössä ovat oppijoiden osallisuus, vahvuudet ja myönteiset tunteet. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tukea oppijoiden hyvinvointia ja oppimista eli rakentaa pedagogista hyvinvointia. Toisaalta oppiminen ja koulutus itsessään tuottaa hyvinvointia ja vahvistaa resilienssiä, toisaalta taas pedagoginen hyvinvointi on oppimisen edellytys.
Positiivinen psykologia
Positiivisen psykologian suuntausta olen lyhyesti esitellyt jo aiemmin (kts. Positiivinen psykologia ja luonteenvahvuudet). Positiivisessa psykologiassa on kolme tutkimusaluetta: yksilölliset vahvuudet, myönteiset tunteet/kokemukset ja myönteiset instituutiot (positiivinen organisaatiotutkimus ja positiivinen johtaminen). Tutkimuksissa on havaittu, että tunteet vaikuttavat oppimiseen, motivaatioon ja hyvinvointiin. Myönteiset tunteet auttavat luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita, joka lisää myönteisiä tunnetiloja ja näin syntyy positiivinen kehä, joka vähentää stressiä ja parantaa hyvinvointia. Myönteiset tunteet myös tarttuvat helposti muihin ihmisiin, joten työntekijöiden tunnetiloilla on merkitystä myös oppimistilanteissa. Opetusalalla työntekijöiden myönteinen työorientaatio ilmenee tutkimusten mukaan innostuneisuutena, joka on myös elinikäisen oppimisen edellytys.
Positiivinen oppilaitos
Positiivinen psykologia ja positiivinen pedagogiikka tarjoavat tutkimustietoa, käsitteitä ja toimintamalleja, joiden avulla positiivista oppilaitosyhteisöä ja pedagogista hyvinvointia voidaan rakentaa. Positiivinen oppilaitos ei kuitenkaan ole pelkästään positiivista pedagogiikkaa tai -psykologiaa, vaan positiivisuuden tulee olla periaatteena organisaation jokaisella tasolla johtamisesta työyhteisöön, pedagogiikkaan ja opettajuuteen, jotta pedagoginen hyvinvointi mahdollistuu. Tähän tarvitaan positiivista johtajuutta ja -organisaatiotutkimusta.
Positiivinen organisaatio ja PRIDE – teoria
Pedagogista hyvinvointia ja innostusta voidaan edistää hyödyntämällä positiivisen organisaation PRIDE – teoriaa (Cheung 2015, Wenström et al 2018). PRIDE muodostuu seuraavista englanninkielisten sanojen alkukirjaimista, jotka Wenström on vapaasti suomentanut
P Positive practices = Myönteiset käytänteet –> Arkityön tai strategian tasolla toteutuvia käytäntöjä, toimintatapoja, rutiineja, rakenteita ja prosesseja, jotka edistävät muiden osa-alueiden toteutumista
R Relationship enhancement = Vuorovaikutus ja yhteistyö –> Vuorovaikutus, yhteistyö, ihmissuhteet
I Individual attributes = Yksilölliset vahvuudet –> Yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen
D Dynamic/Positively deviant leadership = Positiivinen johtaminen/opettajuus –> Arvot, hyveet, ihmiskäsitys, käytännön toiminta, arkityö, pedagogiikka, ja kohtaaminen, jotka vaikuttavat muiden osa-alueiden toteutumiseen
E Emotional well-being = Myönteiset tunteet ja ilmapiiri –> Myönteiset tunteet ja ilmapiiri
Cheung rakensi teorian pohjalta kyselyn, jonka avulla voidaan mitata yhteisön positiivista organisaatioindeksiä. Mitä korkeamman indeksin organisaatio sai, sitä parempia tuloksia se sai myös työhyvinvoinnissa, laadussa, tuottavuudessa, tuloksellisuudessa, tehokkuudessa, kannattavuudessa, eettisyydessä ja asiakastyytyväisyydessä. Wenström puolestaan kehitti teoriaa edelleen omassa väitöstutkimuksessaan ja käytti sitä oman laadullisen tutkimuksensa viitekehyksenä. PRIDE – teoriaa ja -mallia on viime vuosina hyödynnetty ja sovellettu lukuisissa tiimeissä, organisaatioissa, koulutuksissa, kehitysprojekteissa ja hankkeissa.
Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt yhdistämään koulutusten teemoja ja käsitteitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Apuna olen käyttänyt luentotallenteita sekä lähdeluettelossa olevia kirjoja. Seuraavassa blogikirjoituksessa käsittelen tarkemmin PRIDE – teorian osa-aluetta Emotional well-being eli myönteiset tunteet ja ilmapiiri.
LÄHTEET
Cheung, R. 2015. Positive workplaces in Hon Kong: Building positive organizations, engaging the heart of employees. In Lopez, Pedrotti & Snyders (Eds.), Positive psychology: The scientific and practical explorations of human strengths (pp. 450 – 453). Thousand Oaks: Sage.
Uusitalo-Malmivaara, L (toim). 2015. Positiivisen psykologian voima.
Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.
MARIAN LAATUTYÖ 