Oppiminen, osaaminen ja onnistuminen mahdollistuvat vuorovaikutuksessa

Myönteiset tunteet ja myönteinen ilmapiiri syntyvät vuorovaikutuksessa, jossa jokainen tulee kuulluksi ja jokaisen näkemys on tärkeä. Yksilön kokemukset luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta, osallisuudesta ja arvostuksesta vaikuttavat heidän kokemuksiinsa ja toimintaansa työyhteisön jäseninä.

Hyvät vuorovaikutussuhteet työpaikalla tukevat hyvinvointia. Opetus- ja ohjaustyössä tunteet ja vuorovaikutus ovat myös tärkeitä työvälineitä ja työyhteisön hyvät vuorovaikutussuhteet heijastuvat opiskelijoille välittävänä ja turvallisena oppimisilmapiirinä, joka parantaa oppimistuloksia. Myönteinen vuorovaikutus onkin tutkimuksissa osoittautunut työtiimien menestystekijäksi (Fredrickson & Losada 2005) ja on erityisen tärkeää muutostilanteissa.

Myönteiset tunteet ja vuorovaikutus vaikuttavat ihmisten motivaatioon ja hyvinvointiin sekä innostukseen työssä. Työyhteisön laadukas vuorovaikutus vaatii kuitenkin tilaa, aikaa ja taitoa, joka asettaa vaatimuksia esimiestyölle. Johtamisen ydin onkin luoda mahdollisuuksia työyhteisön hyvään yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja luottamukseen, sillä se parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja opinnoista suoriutumista. Innostava esimies panostaa myös vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen, joka on tärkeää erityisesti luovuuden ja innovoinnin kannalta.

Wenströmin (2020, 109) mukaan vuorovaikutus, yhteistyö ja työpaikan myönteiset ihmissuhteet edistävät edellä mainittujen lisäksi henkilökohtaista ja ammatillista kasvua, työhön sitoutumista, haasteista selviytymistä, työn tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Myönteiset ihmissuhteet myös vahvistavat ihmisen sosiaalista ja psykologista pääomaa sekä luovat merkityksellisyyttä, josta on povattu jopa tulevaisuuden työelämän megatrendiä.

Millä keinoilla tämä myönteinen vuorovaikutus työyhteisössä sitten saadaan aikaan? Cameronin (et al 2011) hoito- ja finanssialan organisaatioita koskevassa tutkimuksessa myönteisiksi vuorovaikutuskäytänteiksi työyhteisössä tunnistettiin välittäminen, myötätunto, anteeksianto, merkityksellisyys, arvostaminen ja yhdessä innostuminen työyhteisössä. Näiden todettiin olevan yhteydessä henkilöstön vähäisempään vaihtuvuuteen, parempaan työilmapiiriin, henkilöstön aktiivisuuteen ja osallistumiseen sekä henkilöstön halukkuuteen kehittää omaa työtään ja työpaikkaansa.

Arkipäivän opetus- ja ohjaustyössä myönteistä vuorovaikutusta voidaan synnyttää monin tavoin mm. aktiivisella kuuntelemisella, dialogisuudella, hyväksymällä ja hyödyntämällä erilaisuutta, ratkaisukeskeisellä viestinnällä, yksilöllisellä kohtaamisella, minä-viestinnällä, rakentavalla palautteella, selkeillä yhteisillä tavoitteilla, motivoivalla haastattelulla, varhaisella puuttumisella, vahvuuksien havaitsemisella ja hyödyntämisellä, myönteisellä palautteella sekä aidolla välittävällä kohtaamisella.

Vuorovaikutuspulmat syntyvät usein ihmisten erilaisista ajattelutaipumuksista. Erityisesti esimiesten, mutta myös muiden työyhteisön jäsenten on tärkeää ymmärtää ihmisten erilaisuutta. Omia ajattelutaipumuksia voi kartoittaa esimerkiksi LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -itsearviointityökalun avulla, joka jäsentää ihmisten ajattelua neljän taipumusparin avulla.

  1. Ekstroversio – Introversio
  2. Aistit – Intuitio
  3. LogiikkaTunne
  4. Järjestelmällisyys – Spontaanius

Meillä kaikilla on käytössä kaikki nämä ulottuvuudet, mutta sijoittumisemme niistä muodostetuille jatkumoille kahden ääripään välillä vaihtelee yksilöllisesti ja myös tilannekohtaisesti. Työyhteisössä tarvitaan kaikenlaisia toimijoita: introvertteja ja ekstroverttejä, kehittäjiä ja tekijöitä, asia- ja ihmiskeskeisiä sekä järjestelmällisiä ja spontaaneja. Omien ajattelutaipumusten ymmärtäminen voi auttaa kehittämään omaa vuorovaikutusta sekä ymmärtämään paremmin myös työyhteisön muiden jäsenten ajattelutaipumuksia, tapaa tehdä päätöksiä ja reagoida asioihin.

Itse tunnistin itsestäni seuraavanlaisen toimijan. Olen introvertti tekijä, jota motivoi konkreettisten asioiden parissa työskenteleminen. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että mukavuusalue omassa työssä on tällä alueella mahdollisimman suuri. Olen myös ihmiskeskeinen ja toimin tunnepohjalta, vaikka luulen perustavani päätökset tosiasioihin.  Tämä ulottuvuus vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin omaan vuorovaikutustyyliin ja voi aiheuttaa väärinymmärryksiä työyhteisössä. Päätöksiä teen suunnitelmallisesti, ennakoivasti ja nopeasti. Minunlaiselleni henkilölle jatkuvat suunnitelmanmuutokset ja epätietoisuus voivat olla työhyvinvointiriski ja työskentely henkilöiden kanssa, jotka tekevät asioita viime tipassa saattaa ärsyttää/kuormittaa minua.

Hupsis, löysinkin itsestäni henkilön, jonka omat ajattelutaipumukset ja toiminta voikin ärsyttää tai kuormittaa muita! Muut voivat kokea, että jumitan (epäolennaisten) yksityiskohtien parissa, enkä silti keskity riittävästi tosiasioihin. Tunnepohjainen reagointini voi ärsyttää asiakeskeistä toimijaa. Spontaaneita toimijoita saattaa myös ahdistaa suunnitelmallisuuteni ja tarpeeni ennakoida asioita sekä noudattaa ohjeita. Nopea halki-poikki-pinoon -päätöksentekoni voi myös aiheuttaa harmaita hiuksia henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti aikaa päätöksentekoon. Kun tiedostan nämä piirteet itsessäni ja muissa, pystyn suhtautumaan vuorovaikutustilanteissa ymmärtäväisemmin muihin toimijoihin ja ehkä säätelemään hieman omaa toimintaani. Oma toiminta- ja ajattelutapani ei ole ainoa oikea, vaan kaikki tavat ovat yhtä oikeita.

Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt yhdistämään Kohti positiivista oppilaitosyhteisöä – ja Pedagoginen hyvinvointi arjessa – koulutusten teemoja ja käsitteitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Apuna olen käyttänyt luentotallenteita sekä lähdeluettelossa olevia kirjoja ja artikkeleita. Edelliset kirjoitukseni löydät TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ. Seuraavassa blogikirjoituksessa käsittelen tarkemmin positiivisen organisaation PRIDE – teorian osa-aluetta Individual attributes eli yksilölliset vahvuudet.

LÄHTEET

Fredrickson, B. L., & Joiner, J. 2002. Positive emotions trigger upward spirals toward emotional well-being. Psychological Science, 13, 172–175.

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.

Vuorovaikutus – ja mikä siinä on niin vaikeaa | LUONTAISET TAIPUMUKSET

Erilaisuus on enemmän – myös koulutyöyhteisöissä (linkedin.com)

Vahvuuksien jäljillä (linkedin.com)

Mitä väliä vuorovaikutuksella (linkedin.com)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s