Organisaatioissa, joissa henkilöstö voi hyödyntää vahvuuksiaan työssä, on lähes puolet parempi tuottavuus, asiakasuskollisuus ja työhön sitoutuminen (Harter & Schmidt 2002)! Silti noin 70% suomalaisista työntekijöistä kokee, ettei vahvuuksia hyödynnetä työelämässä. Miksi?
Organisaatiokulttuurin usein tiedostamattomatkin arvot määrittävät millaisia vahvuuksia työyhteisössä arvostetaan. Työn ja työtehtävien organisointi on yleensä tehtävälähtöistä (ei vahvuuslähtöistä) ja toisaalta työyhteisöissä keskitytään useimmiten osaamispuutteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen (ei vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen). Lisäksi
- ihmiset ovat usein tietoisempia heikkouksistaan
- vahvuuksien käyttö on niin luontaista, ettemme huomaa niitä
- ympäristö ei ole rohkaissut vahvuuksien käyttöön
- vahvuudet nähdään kapea-alaisesti
- vahvuuksia on hankala sanoittaa
- vahvuuksien tunnistamiselle ei ole työkaluja.
Vahvuuksia voi tunnistaa ja sanoittaa mm. Sanna Wenströmin ja Laura Halosen kehittämän VOIMAKEHÄ® – työkalun avulla. VOIMAKEHÄ® on laajaan vahvuusnäkemykseen perustuva teoria, ajattelutapa ja työkalu vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Se perustuu humanistiseen ja positiiviseen psykologiaan sekä sosio-konstruktivistiseen näkemykseen opetuksesta, ohjauksesta ja johtamisesta. Voimakehätyöskentelyssä vahvuuksia tarkastellaan kuuden osa-alueen kautta, joita ovat luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot ja resurssit.
Monet ihmiset työskentelevät omien taitojen ja osaamisen alueilla, mutta työ ei ole yhteydessä heidän luonteenvahvuuksiinsa. Tätä ilmiötä kuvataan menestykseksi ilman täyttymyksen tunnetta ja siihen sisältyy riski uupua. Taitojen ja osaamisen lisäksi työssä kannattaa hyödyntää luonteenvahvuuksia, joita voi kehittää ja ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Kun ihminen voi toimia työssään ja elämässään alueella, jossa vahvuuksien eri lajit kohtaavat, hän toimii voimavyöhykkeellään. Voimavyöhykkeellään ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin eli kukoistaa työssään ja elämässään. (Niemiec 2018; Mayerson 2015).
Olen kirjoittanut vahvuuksien hyödyntämisestä aiemminkin, mutta kertaus on aina hyvästä. Vahvuuksien käyttö työelämässä mm.
- lisää innostusta, työn imua ja onnistumisen kokemuksia
- tukee sisäistä motivaatiota työssä ja opiskelussa
- lisää sitoutumista ja motivaatiota opiskeluun
- parantaa suoriutumista työssä ja opiskelussa
- vähentää stressiä ja sairaspoissaoloja
- parantaa organisaation laatua ja tuloksellisuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. (Hone et al. 2015, Wood et al., 2011)
Omissa luonteenvahvuuksissani ykkössijalla on rehellisyys, josta opetus-ja ohjaustyössä on hyötyä ja josta voin työssäni ammentaa. Rehellisyys luonteenvahvuutena on aitoutta, suorasanaisuutta ja vilpittömyyttä, omana itsenään olemista. Rehellinen ihminen saattaa herkästi puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, mutta muut aistivat hänestä myös aitouden. Paitsi ydinvahvuus, rehellisyys on myös toimintaani ohjaava arvo, jonka takia en voisi toimia työssä, jossa en voisi sitä hyödyntää. Rehellisyys tekee itsestäni myös hieman ”kotikutoisen”, sillä minun on vaikeaa ottaa ammattiroolia, joka eroaisi merkittävästi luontaisesta persoonastani. Toista ja kolmatta sijaa omissa vahvuuksissani pitävät kiitollisuus sekä kauneuden arvostus. Ne auttavat minua näkemään muut ihmiset kiinnostavina ja arvokkaina yksilöinä, huomaamaan vahvuuksia ja onnistumisia ja kiinnittämään huomiota arkipäivän pieniin merkityksellisiin asioihin. Niiden ansiosta asennoidun ohjaustilanteisiin myönteisin mielin, joka usein tarttuu myös ohjattaviin henkilöihin. Laaja-alaisesti omia vahvuuksiani pohtien minulle on tärkeää myös mm. ihmisten kanssa tehtävä työ, kirjoittaminen, ekologisuus ja oman perheen tuki, kaikki asioita, jotka tekevät elämästäni merkityksellistä ja lisäävät hyvinvointiani myös työssä.
Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Positiivisen pedagogiikan ydin on vahvuuksien ja myönteisten tunteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen. Opettajan, ohjaajan tai kasvattajan tuella opiskelija, oppilas tai lapsi voi harjoitella tunnistamaan ja käyttämään vahvuuksia, huomaamaan hyviä hetkiä arjessa sekä tunnistamaan ja sanoittamaan myönteisiä tunteita. Vahvuuksien kautta voimme nähdä toisen myönteisemmässä valossa, jonka seurauksena suhtautumisemme häneen muuttuu. Myönteisen huomion antaminen toiselle lisää toivottua käyttäytymistä, jolloin sitä on helpompi huomata ja kehua ja näin myönteinen kehä on valmis. Kun nuori tai lapsi harjoittelee myös itse huomaamaan omat onnistumisensa, kokemukset muuttavat häntä pysyvästi vahvemmaksi ja toipumiskykyisemmäksi (resilienssin kehittyminen). Positiivisen pedagogiikan menetelmiä hyödyntäen voimme lisätä näitä onnistumisen hetkiä arkeen.
Tutkimusten mukaan vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kannattaa, sillä se
- lisää terveyttä ja hyvinvointia
- lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään
- vahvistaa itseluottamusta ja antaa hallinnan tunnetta
- virittää myönteisiä tunteita, antaa elämäniloa ja parantaa ihmissuhteita (merkityksen kokemus)
- auttaa saavuttamaan tavoitteita ja kestämään paremmin vastoinkäymisiä sekä arkisia haasteita
- auttaa oppimaan
- lisää myönteisiä odotuksia
- tukee psykologisia perustarpeitamme, kuten autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. (Hone et al. 2015, Wood et al., 2011)
Niin työyhteisössä kuin luokkahuoneessakin tarvitaan kaikenlaisia vahvuuksia. On tärkeää muistaa, ettei vahvuuksia arvoteta eli mikään vahvuus ei ole tärkeämpi tai arvokkaampi kuin muut. Myönteinen ilmapiiri ja vuorovaikutus syntyy, kun jokainen yhteisön jäsen saa kokea turvallisuutta ja arvostusta ja olla oma itsensä. Tähän sisältyy myös yksilön mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksia ja toisaalta yhteisön mahdollisuus hyödyntää kaikkien sen jäsenten vahvuuksia, sillä kukaan ei osaa kaikkea, mutta yhdessä voidaan olla enemmän kuin yksilöinä yhteensä.
Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt yhdistämään Kohti positiivista oppilaitosyhteisöä – ja Pedagoginen hyvinvointi arjessa – koulutusten teemoja ja käsitteitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Apuna olen käyttänyt luentotallenteita sekä lähdeluettelossa olevia kirjoja ja artikkeleita. Edelliset kirjoitukseni löydät TÄÄLTÄ, TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ. Seuraavassa blogikirjoituksessa käsittelen tarkemmin positiivisen organisaation PRIDE – teorian osa-aluetta Positive practices eli myönteiset käytänteet.
LÄHTEET
Mayerson, N. M. 2015. ”Characterizing” the Workplace: Using Character Strengths to Create Sustained Success. Kognition & Paedagogik, 96, 14 – 27.
Niemiec, R. M. 2018. Character strengths interventions. A field guide to practitioners. Göttingen: Hogrefe.
Niemiec, R. M., & McGrath, R. E. 2019. The Power of character strengths. Appreciate and ignite your positive personality. VIA Institute of Character.
Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty.
Uusitalo-Malmivaara, L. 2014. Positiivisen psykologian voima.
Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.
Wood, A. M., Linley, P. A., Maltby, J., Kashdan, T. B., & Hurling, R. 2011. Using personal and psychological strengths leads to increases in well-being over time: A longitudinal study and the development of the strengths use questionnaire. Personality and Individual Differences, 50, 15–19. https://doi.org/10.1016/j.paid.2010.08.004
MARIAN LAATUTYÖ 