Huijarisyndrooma

Mothers in Business (MIB) – yhdistys järjesti 2.3.2021 verkkotilaisuuden, jonka aiheena oli huijarisyndrooma ja vahvuudet. Sain kunnian olla puhujana tässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin meille monelle tuttua ja kuormittavaa ilmiötä.

”Huijarisyndrooma tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö on menestyvä ja ulkoisesti hyvässä asemassa, mutta pelkää paljastuvansa huijariksi.” Mari Järvinen, psykologi Työterveyslaitos

”On suunnaton häpeä, jos muut tajuavat, miten tyhmä olen.” Tiina Ekman, psykologi, Huijarisyndrooma – Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä) – kirjan kirjoittaja

Jopa 70% ihmisistä kokee jossain vaiheessa huijariajattelua. Huijarisyndrooma ei kuitenkaan tarkoita ihmisen huijaavan, vaan termillä kuvataan vääristynyttä ajattelutapaa, jossa ihminen ei usko osaavansa ja olevansa pätevä. Huijarisyndrooma on siis ristiriita todellisen minän ja koetun minän välillä. Alla olevassa kaaviossa olen kuvannut huijariajattelun prosessia, joka lähtee osaamattomuuden pelosta ja korkeista vaatimuksista itseä kohtaan. Vaikka henkilö onnistuu, hän stressaa jatkuvasti, ettei se riitä ja muut huomaavat pian hänen osaamattomuutensa. Esimiehen ja työtovereiden silmin katsottuna henkilö on yleensä tunnollinen ja ahkera työntekijä.

Vaikka huijarisyndrooma on erityisesti nuorten korkeasti koulutettujen naisten ongelma, sitä esiintyy kaikissa koulutustaso- ja ikäryhmissä, myös miehillä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että työelämässä miehet saavat naisia enemmän tukea voittaakseen pelkonsa ja epävarmuutensa. Huijariajatuksia on yleisimmin henkilöillä, jotka ovat sinnikkäitä tunnollisia puurtajia, jotka tavoittelevat täydellisyyttä ja joiden vaatimukset itselle ovat hyvin korkeat.

Huijarisyndrooma ei ole lääketieteellinen termi, mutta se on tärkeää tunnistaa, sillä se vie työstä ilon ja aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja uupumusta sekä työ- että siviilielämässä. Se voi myös vaikuttaa merkittävästi työelämään ja työssä pärjäämiseen, sillä oma huonommuus koetaan tosiasiana ja henkilön urakehitys ja ammatillinen kehitys voi pysähtyä pelon ja ahdistuksen takia. Työhaastattelussa henkilö voi väheksyä osaamistaan ja palkkatoive saattaa jäädä alhaiseksi. Paitsi että huijariajattelu on stressaavaa ja kuormittavaa henkilölle itselleen, se voi kuormittaa myös työyhteisöä ja läheisiä!

Mistä huijarisyndrooma johtuu?

Huijarisyndrooman ajatusvääristymien juuret ovat lapsuudessa. Ongelma syntyy, kun lapseen liitetyt ominaisuudet ja odotukset ovat ristiriitaisia. Jos lapsi on taitava, sitä vähätellään tai toisaalta hänen taitojaan voidaan kehua ylikorostetusti. Lapselle voidaan myös kotona luoda rooli, että hän on ihana, mutta ei niin taitava. Kouluun mennessään lapsi saakin toisenlaista palautetta ja alkaa ajatella huijaavansa joko opettajaa tai vanhempia.

Kympin tyttöys voi edesauttaa huijarisyndrooman kehittymistä. Jos esimerkiksi lukioon siirryttäessä arvosanat eivät pysy samalla tasolla kuin aikaisemmissa opinnoissa, voi henkilö ajatella, ettei oikeasti olekaan niin hyvä ja että on ansainnut paikkansa lukiossa huijaamalla.

Luulot matematiikka- tai kielipään puutteesta voivat myös vaikuttaa huijarisyndrooman kehittymiseen. Henkilö saattaa ajatella, että nämä ovat sisäänrakennettuja ominaisuuksia tai geeneissä, vaikka todellisuudessa voisi pärjätä kyseisissä oppiaineissa harjoittelemalla.

Miten siitä pääsee eroon ?

  1. Puhu asiasta esimiehelle, työtovereille ja läheisille. Puhuminen usein helpottaa!
  2. Käy oma osaamisesi ja ammattitaitosi läpi (esimiehen kanssa). Pohdi mitä osaat ja mitä täytyy vielä opetella, jotta koet olevasi ammattilainen.
  3. Tutustu itseesi omien vahvuuksiesi kautta. Tee lista vahvuuksistasi ja pohdi miten voit hyödyntää niitä työssäsi ja elämässäsi.
  4. Harjoittele ottamaan palautetta vastaan. Kun saat hyvää palautetta, kuuntele se ja listaa ylös mitkä vahvuutesi saivat hyvän palautteen aikaan.
  5. Harjoittele luottamaan esimerkiksi opettajan, työtoverin tai esimiehen palautteeseen.
  6. Harjoittele itsemyötätuntoa ja realististen tavoitteiden asettamista.
  7. Jos huijariajatuksista aiheutuu sinulle merkittävää ahdistusta, masennusta tai uupumusta, juttele asiasta terveydenhuollossa. Saatat tarvita terapeutin apua ajatusmallien työstämiseen.

Tärkeintä on ymmärtää, että kyseessä on ajattelutapa! Omat ajatukset (riittämättömyydestä) eivät ole totta. Ongelma helpottuu usein iän ja elämänkokemusten myötä myös itsekseen ❤

Pohdi:

Palauta mieleesi joku onnistumisen kokemus työstäsi. Kuvaile, mitä tapahtui.

Mitkä tekijät mahdollistivat onnistumisen?

Mitä vahvuuksiasi hyödynsit tilanteessa?

Mitkä ovat sinun vahvuutesi oman alasi ammattilaisena?

Mieti mitä muita rooleja sinulla on ammattiroolisi lisäksi (esim. puoliso, lenkkeilijä, ystävä…) ja pohdi mitkä ovat vahvuutesi kussakin roolissa.

Lue lisää aiheesta:

Ekman, T. (2017). Huijarisyndrooma – Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä).

Uusiautti, S. (2019). Tunnista vahvuutesi ja menesty.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2016). Huomaa hyvä.

Uusitalo-Malmivaara, L. (toim). (2015). Positiivisen psykologian voima.

Voimakehäportaali https://voimakeha.info/index.html

https://yle.fi/uutiset/3-9451811

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/31/huijarisyndrooma-on-lukiolaistenkin-vitsaus-mita-jos-ne-huomaa-etten-oikeasti

https://duunitori.fi/tyoelama/huijarisyndrooma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s