Tämä kirjoitus on jatkoa työhyvinvointia käsittelevään kirjoitussarjaan, jonka aiemmat osat löydät täältä OSA 1 ja OSA 2.
4 Merkityksellisyys
Tutkimusten mukaan merkityksellisyyden osa-alue vaikuttaa elämäämme toiseksi eniten ihmissuhteiden jälkeen. Tärkeä asia hyvinvoinnille, mutta miten merkityksen voi löytää? Usein merkityksellisyyden rakennuspalikat ovat jo olemassa elämässämme, muttemme ehkä ole kiinnittäneet niihin huomiota. Silloin oman elämän merkityksellisyyttä voi lähteä tarkastelemaan arvojen kautta, kts. kappale Arvot ja tehtävä Tarkastele arvojasi.
Merkityksellisyyden voi löytää myös yhteenkuuluvuuden kautta, sillä meillä on tarve olla hyväksyttyjä ja arvostettuja, kuulua joukkoon sekä antaa ja saada rakkautta ja huolenpitoa. Ei siis olekaan ihme, että merkityksettömimpinä omaa elämäänsä pitävät tutkimusten mukaan yksinäiset ihmiset. Valitettavasti nykypäivän kiireinen ja yksilökeskeinen maailmanmeno lisää erillisyyttä ihmisten välillä ja vaikka teknologia lisää mahdollisuuksia yhteydenpitoon, aiheuttaa erillisyys ja digitaalisuus myös läsnäolovajetta. Monelle meistä työ on identiteetin, arvojen, yhteenkuuluvuuden ja tarkoituksen lähde, vietämmehän siellä lähes kolmasosan elämästämme. Jos emme koe yhteenkuuluvuutta työyhteisössä, se voi heijastua myös yksityiselämään merkityksettömyyden tunteina. Tämänhetkinen pandemiatilanne aiheuttaakin muiden ongelmien lisäksi haasteita juuri vuorovaikutuksen ja merkityksellisyyden osa-alueille, sillä etäaika saattaa vähentää vuorovaikutusta, läsnäoloa ja kohtaamista vaikuttaen siten yhteenkuuluvuuden tunteeseen, joka ilmenee erilaisten mielenterveyspulmien lisääntymisenä.
Merkityksellisyyden kannalta tärkeää on myös työn tai elämän tarkoitus, joka käytännössä tarkoittaa oman päämäärän löytämistä. Kun oma päämäärä palvelee muita ihmisiä, elämä tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Kannattaa siis pohtia mikä on oman työn tarkoitus, miksi se tuntuu merkitykselliseltä ja mitä se mahdollistaa muille. Yksityiselämässä elämän tarkoitus voi olla vaikka vanhempana oleminen, yksinäisen naapurin auttaminen tai luonnosta huolehtiminen, minkä kukakin kokee itselleen tärkeäksi.
Merkityksellisyyden löytämisessä voi auttaa myös oman tarinan hahmottaminen. Miksi ja miten olen päätynyt tähän pisteeseen? Millaisia elämänvaiheita elämässäni on ollut? Ketkä ihmiset ovat vaikuttaneet elämääni? Oma menneisyytemme on muovannut meistä tällaisia kuin nyt olemme ja oman tarinan hahmottaminen tekee elämästämme yhtenäisen kokonaisuuden, joka auttaa meitä ymmärtämään itseämme paremmin ja kokemaan merkityksellisyyttä. (Yrttiaho & Posio 2021).
Arvot
Arvot ovat tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisia asioita. Vaikka jokainen meistä arvostaa hieman erilaisia asioita, ei arvoja voi asettaa paremmuusjärjestykseen, vaan lähtökohtaisesti ne kaikki ovat yhtä arvokkaita. Arvot ovat elämämme kompassi, jonka avulla suunnistamme oikeaan suuntaan ja teemme hyvinvointiamme tukevia valintoja. Jos emme tiedosta omia arvojamme, meiltä puuttuu kompassi ja tunnemme olevamme eksyksissä. Elämä voi tuntua tyhjältä, jos kulutamme aikamme merkityksettömiin asioihin tai toimintamme ei vastaa arvojamme. Se kuluttaa voimavaroja ja aiheuttaa arvoristiriitaa, joka voi uuvuttaa. Kun pohdit mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta, yritä tunnistaa onko asia todella tärkeä sinulle itsellesi vai onko se tullut sinulle ulkoapäin, esimerkiksi lapsuudenperheestä. Arvot voivat myös muuttua elämämme aikana esimerkiksi jonkun haastavan elämänvaiheen seurauksena. Kun elämme omien arvojemme mukaista elämää ja työmme arvot ovat sovussa henkilökohtaisten arvojemme kanssa, tuntuu elämä ja työ tärkeältä ja merkitykselliseltä, mikä tukee hyvinvointiamme. Jos omat arvomme eivät elämässämme toteudu niin hyvin kuin toivoisimme, kannattaa pohtia mistä se johtuu ja voiko elämässä muuttaa jotain. Joskus joudumme luopumaan jostain, jotta omien arvojemme mukainen elämä on mahdollista.
TEHTÄVÄ: Tarkastele arvojasi
Tee lista toisen henkilön silmin niistä asioista, jotka arjessa näyttävät olevan sinulle tärkeitä. Voit tehdä havainnot sen perusteella mihin ja miten käytät esimerkiksi aikaa, rahaa, voimavaroja, mitä ajattelet, mistä puhut, mitä teet työksesi tai opiskelet jne.
Tee sitten lista asioista, jotka itse sisimmässäsi koet tärkeiksi. Ne eivät ehkä vielä toteudu arjessa, mutta toivoisit niiden toteutuvan.
Vertaile edellisiä listoja keskenään ja pohdi voisitko tehdä muutoksia ajan, rahan, voimavarojen ym. käyttöön. Pohdi myös millaisia tekoja muutos vaatisi.
TEHTÄVÄ: Oman työsi tarkoitus
Pohdi mitä hyötyä päivittäisestä työstäsi on muille. Ketkä siitä hyötyvät ja miten?
Pohdi asiaa laajasti esimerkiksi työnantajan, asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta.
TEHTÄVÄ: Oma tarinasi
Kirjoita, piirrä, valokuvaa tai muulla tavoin dokumentoi oma elämäntarinasi. Voit myös piirtää aikajanan, johon merkitset kaikki sinulle tärkeät elämäntapahtumat.
Pohdi miten elämäntapahtumat ja kohtaamasi ihmiset ovat vaikuttaneet tarinaasi.
Kiitä itseäsi siitä, että olet juuri tässä juuri tänään juuri sellaisena kuin olet.
5 Aikaansaaminen
Hyvinvoinnin kannalta aikaansaaminen ei tarkoita äärimmäistä tehokkuutta tai tulosta, vaan omien päämäärien saavuttamista ja muutosten toteuttamista. Erikoispsykologi Satu Pihlaja (2018) kertoo aikaansaamisen tekevän meidät onnellisiksi ja tyytyväisiksi. Monella meistä tuntuu kuitenkin olevan aina kiire, vaikka aikaa on kaikilla saman verran käytössä. Mieli voi myös tuntua stressaantuneelta, vaikka kukaan muu ei tekemättömistä töistä huomauttaisikaan. Nykyiseen sirpaleiseen ja häiriötekijöitä täynnä olevaan työelämään Pihlaja antaa vinkin: Rauhoita mielesi keskittymällä hengittämiseen tai kädessäsi olevaan esineeseen, esim. tennispalloon! Pysähtyminen ja rauhoittuminen kesken työpäivän voi tehdä ihmeitä stressaantuneelle mielelle.
Tavoitteet
Päämäärien saavuttaminen ja muutosten toteuttaminen vaatii ensinnäkin tavoitteen asettamista. Pihlajan (2018) mukaan hyvä tavoite on itselle asetettu, myönteisessä muodossa oleva, omien arvojen mukainen, tarkka, mitattavissa ja aikaan sidottu. Jos tavoite on tarkoitus toteuttaa pitkällä aikavälillä, esimerkiksi vuosien kuluessa, on tärkeää asettaa välitavoitteita. Hyvän tavoitteen lisäksi tarvitaan aikataulutettu, vaiheittainen ja käytännönläheinen toimintasuunnitelma, joka on pilkottu riittävän pieniin askeliin, jopa päivätasolle saakka. Vaikka toimintasuunnitelma olisi kuinka hyvä tahansa, voi pulmana olla toiminnan aloittaminen, johon Pihlaja antaa muutaman vinkin: Aloita mahdollisimman helposta ja pienestä tehtävästä. Päätä käyttää tehtävään 15 minuuttia joka päivä. Ennen tehtävän aloittamista muistele aiempia onnistumisia ja tehtävän jälkeen palkitse ja kiitä itseäsi uudesta onnistumisesta. Kun pääset työssä tai tehtävässä vauhtiin, saat ylläpidettyä virettäsi järjestämällä olosuhteet mahdollisimman mukaviksi (flow), palkitsemalla itseäsi säännöllisesti ja päättämällä jo etukäteen milloin työ on riittävän hyvin tehty. Kannattaa myös hankkia tukea sosiaaliselta verkostolta, kuten perheeltä, työtoverilta tai esimieheltä tavoitteen saavuttamiseksi.
Sisäinen motivaatio
Tavoitteiden lisäksi aikaansaamisessa auttaa motivaatio, joka jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen. Motivaatio on voima, joka ohjaa toimintaamme. Ulkoinen motivaatio perustuu palkintoihin, jotka tulevat ympäristöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi arvosanat, raha, maine tai kehut. Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että koemme tekemisen palkitsevana ja saamme siitä sisäistä mielihyvää. Kun olemme sisäisesti motivoituneita, toimimme omien arvojemme mukaan ja olemme valmiita ponnistelemaan itsellemme tärkeiden asioiden eteen.
Myös tunteilla ja uskomuksilla on suuri merkitys aikaansaamisessa. Kun pyrimme kohti omaa tavoitetta, myönteiset tunteet antavat meille voimaa tehdä työtä tavoitteen hyväksi. Jos ajattelemme, ettemme selviydy jostain tehtävästä, emme ehkä halua käyttää siihen aikaa ja vaivaa. Jos sen sijaan odotamme onnistuvamme, siedämme paremmin myös ajoittaisia vastoinkäymisiä.
Resilienssi
Resilienssille on useita määritelmiä, kuten muutosketteryys tai -joustavuus, psyykkinen palautumiskyky ja ponnahtaminen takaisin vaikeuksista. Yhteistä niille on aktiivinen selviytyminen vastoinkäymisistä. Resilienssi koostuu mm. seuraavista hyvinvointiamme edistävistä osatekijöistä: fyysinen kestävyys, myönteinen ajattelu ja -tunteet, sopeutuminen muutoksiin, hyvät ihmissuhteet ja kiitollisuus. Se suojaa meitä uupumiselta ja mahdollistaa hyvän suorituskyvyn työssä, vaikka olosuhteet eivät aina olisikaan suotuisat. Resilienssitaidot ovat tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä erittäin tärkeitä taitoja sekä hyvinvoinnin että aikaansaamisen kannalta ja niitä kannattaakin kehittää läpi koko elämän.
TEHTÄVÄ: Rauhoita mielesi
Laita hälytys soimaan 5 minuutin kuluttua.
Istu, seiso tai mene makuulle. Voit sulkea silmäsi, jos haluat.
Hengitä rauhallisesti. Kuuntele kehoasi. Anna itsellesi lupa rentoutua.
Tarkastele hetken kohtia, joissa kehosi koskettaa alustaa. Siirrä rauhassa huomiosi kohdasta toiseen. Kuuntele ja havainnoi kehoa, älä muuta mitään.
Tarkastele vielä, miten kehosi liikkuu hengityksen mukana. Tässä voi auttaa, jos laitat kädet kevyesti vatsasi päälle
Jos mielesi lähtee harhailemaan, huomaa se ja palauta huomiosi lempeästi kehosi ja hengityksesi seuraamiseen.
Harjoituksen jälkeen havainnoi onko kehossasi tai hengityksessäsi tapahtunut muutosta.
(Mukaillen psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki sekä Pihlaja 2018)
TEHTÄVÄ: Aseta itsellesi tavoite ja tee toimintasuunnitelma
Mieti joku työhön tai hyvinvointiin liittyvä asia (tavoite), jonka haluat saada aikaiseksi. Kirjoita se ylös.
Tee sitten lista asioista, jotka sinun tarvitsee tehdä, että pääset tavoitteeseesi.
Pohdi samalla mihin asioihin tavoitteessa voit itse vaikuttaa, mitä teet itse ja mihin tarvitset apua tai tukea. Tee lopuksi lista ihmisistä, joilta voit pyytää apua ja tukea. Mainitse ainakin kaksi ihmistä.
6 Elinvoimaisuus
Elinvoimaisuus ei ole kuulunut Martin Seligmanin alkuperäiseen PERMA-malliin, vaan sen on lisännyt PERMA+V-malliin New Yorkin Kukoistuskeskuksen perustaja ja toimitusjohtaja Emiliya Zhivotovskaya. Ajatuksena on se, että elinvoimaisuus on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, sillä liian väsyneenä, uupuneena tai stressaantuneena emme pysty edistämään muita PERMA-hyvinvointimallin osa-alueita. Elinvoimaisuus arjessa tarkoittaa sitä, että huolehdimme riittävästä levosta, liikunnasta ja ravinnosta eli huolehdimme mielemme lisäksi myös kehostamme ja jaksamisestamme.
Stressi
Erilaiset stressaavat tilanteet kuuluvat elämään, ja lähes mikä tahansa positiivinen tai negatiivinen muutos arjessamme voi vaikuttaa meihin stressaavasti. Kaikki stressi ei kuitenkaan ole haitallista, sillä kohtuullinen lyhytaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. Stressiä syntyy tilanteissa, joissa koemme ulkopuolisten vaatimusten olevan epäsuhdassa omien voimavarojemme kanssa. Jos voimavaramme ja ympäristön vaatimukset ovat enimmäkseen tasapainossa keskenään eikä stressi kuormita liikaa, ehdimme myös palautua, mutta tasapainon puuttuessa keho ja mieli alkavat oireilla.
Stressin itsehoidossa oleellista on järjestellä omaa ajankäyttöään. Mukavat asiat auttavat meitä jaksamaan, joten niiden tekemiselle täytyy järjestää aikaa. Lääkärikeskus Mehiläisen psykoterapeutti Minna Tuominen vinkkaa jakamaan vuorokauden kolmeen yhtä suureen osaan: työ, rentoutuminen ja uni eli kahdeksan tuntia jotain hyödyllistä, kahdeksan tuntia jotakin itselle mukavaa ja loput kahdeksan tuntia lepoa. Joka viikko olisi hyvä myös irtautua työnteosta vähintään puoleksitoista vuorokaudeksi. Toinen Tuomisen stressinhallintaan liittyvä vinkki on: kohtuus kaikessa, sekä liikunnassa että ruokailussa ja nautintoaineissa. Liikunta auttaa stressinhallinnassa ja rentoutumisessa, mutta jo reipas kävely ja raitis ilma itsessään riittää, kaikkien ei tarvitse harjoitella maratonia varten.
Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus, joten avun hakemista ei pidä epäröidä liian kauan, jos stressi kuormittaa liikaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa elää edelleen yksin pärjäämisen eetos, vaikka tutkimustulokset puhuvat puolestaan: yhdessä toimivat ihmiset ovat tyytyväisempiä ja terveempiä. Muihin tukeutuminen ja avun hakeminen ajoissa osoittaa vahvuutta ja on myötätuntoinen teko itseä kohtaan.
TEHTÄVÄ: Palautuminen
Pohdi miten palaudut työstäsi lomalla, viikonloppuna, työpäivän jälkeen ja työpäivän aikana.
Onko jotain, mitä voisit tehdä tai muuttaa, jotta saisit enemmän palautumisen hetkiä elämääsi?
Yhteenveto
Olemme käyneet läpi kaikki kuusi PERMA+V -hyvinvointimallin osa-aluetta: myönteisyyden, uppoutumisen, ihmissuhteet, merkityksellisyyden, aikaansaamisen ja elinvoimaisuuden. Jos olet tehnyt eri osa-alueiden lopussa olevia tehtäviä, sinulle on varmasti jo muotoutunut käsitys oman hyvinvointisi tilasta ja ehkäpä muutostarpeistakin. Voit tehdä nyt uudestaan kukoistuksen jana -tehtävän TÄÄLTÄ ja verrata tulosta aiemmin tekemääsi arvioon.
Kirjoitussarjan seuraavassa osassa käsitellään hyvinvointia asiakkaan näkökulmasta eli pohditaan millaisia positiivisen pedagogiikan työkaluja voisit hyödyntää omassa asiakastyössäsi. Pidä kuitenkin mielessä PERMA+V -hyvinvointimallin osa-alueet tehtävineen, sillä niiden tarjoama tieto ja vinkit soveltuvat sellaisenaan myös asiakastyöhön.
Lue lisää
Csíkszentmihályi, M. 2005. Flow – Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu.
Dunderfelt, T. 2016. Läsnäoleva kohtaaminen.
Dweck, C. 2017. Mindset.
Fredrickson, B. 2009. Positivity.
Fäldt, S. 2019. Nauti työstäsi! – Naisen voimakirja työelämään.
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Työterveyslaitoksen julkaisuja. TTL_tyonimu
Keyes,C. L. M. 2002. The mental health continuum: From languishing to flourishing life. Journal of Health and Social Behavior 43. Sivut 201-222.
Mayerson, N. M. 2015. ”Characterizing” the Workplace: Using Character Strengths to Create Sustained Success. Kognition & Paedagogik, 96, 14 – 27.
Niemiec, R. M. 2018. Character strengths interventions. A field guide to practitioners. Göttingen: Hogrefe.
Niemiec, R. M., & McGrath, R. E. 2019. The Power of character strengths. Appreciate and ignite your positive personality. VIA Institute of Character.
Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia.
Pihlaja, S. 2018. Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi.
Seligman, M. 2008. Aito onnellisuus.
Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). 2015. Positiivisen psykologian voima.
Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.
Yrttiaho, R. & Posio, S. 2021. Opettajan hyvinvointikirja.
Psykologinen turvallisuus https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-turvallisuus-kannustaa-ideoiden-jakamiseen/
Stressi https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/tunnista-haitallinen-stressi
ja https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n
Testaa temperamenttisi http://tunnistatyyppisi.fi/
Testaa luonteenvahvuutesi VIA-testillä https://www.viacharacter.org/survey/account/register
Laaja vahvuusnäkemys ja Voimakehä https://voimakeha.info
MARIAN LAATUTYÖ 