Työhyvinvointia positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan työkaluin OSA 4

KUVA: Huomaa pienetkin hyvät asiat ja onnistumiset

Positiivinen pedagogiikka määritellään tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa TÄÄLLÄ. Positiivisen pedagogiikan tavoite on kasvattaa lapsista ja nuorista psyykkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia aikuisia. Aikuisten kohdalla tavoitteena voi olla mm. ennaltaehkäisevien hyvinvointi- ja mielenterveystaitojen harjoittelu. Positiivisen pedagogiikan kulmakiviä osallisuutta, vahvuuksia ja myönteisiä tunteita voidaan arjessa vahvistaa seuraavin keinoin: Kannusta asiakasta havainnoimaan omia elämänkokemuksiaan sekä tunnistamaan tunteitaan ja vahvuuksiaan. Kannustuksen lisäksi luo asiakkaalle mahdollisuuksia omien elämänkokemusten ja tunnetilojen tallentamiseen ja jakamiseen, jotta hän voi olla oman elämänsä aktiivinen toimija ja luoda merkityksiä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Positiivisen pedagogiikan tärkeä työkalu on ratkaisukeskeinen vuorovaikutus, joka on asiakaslähtöistä, käytännönläheistä, myönteistä, voimavaroihin ja onnistumisiin keskittyvää sekä tulevaisuuteen suuntautuvaa. Ratkaisukeskeisyys pohjautuu yhdessäajatteluun eli asiakkaan voimavaroja, toiveita ja yksilöllisiä pieniä askeleita kohti parempaa etsitään yhdessä keskustellen. Oleellista on myös työntekijän valmentava työote ja kannustava palautteenanto, joiden avulla asiakas voi opetella uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Työntekijältä tämä vaatii tahtoa ja alttiutta havainnoida asiakkaan joskus hyvinkin pieniä myönteisiä sävyjä ja onnistumisia. Positiivisen pedagogiikan soveltaminen omassa työssä vaatii myös oman asenteen tarkastelua ja virittämistä arvostavalle ja ystävälliselle taajuudelle. Toimivan kokonaisuuden lähtökohtana onkin, että työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja voimavarojensa riittävyydestä, jotta jaksaa tukea ja kannustaa asiakasta. (Uusitalo-Malmivaara 2015, Positiivinen oppiminen -sivusto.)

Kahdessa edellisessä kirjoitussarjan osassa TÄÄLLÄ ja TÄÄLLÄ käytiin läpi PERMA+V -hyvinvointimallia, jonka yhteydessä esitellyt harjoitukset noudattavat positiivisen pedagogiikan periaatteita. Seuraavaksi pohditaan vielä viittä ihmisen hyvinvointiin ja oppimiseen vaikuttavaa osa-aluetta kasvatustieteen tohtoreiden Eliisa Leskisenojan ja Erja Sandbergin soveltaman myönteisen kehityksen teorian mukaisesti. Voit soveltaa kaikkia PERMA+V -mallin ja myönteisen kehityksen teorian mukaisia harjoituksia sekä omassa elämässäsi että asiakastyössä ja muokata niitä omien tarpeidesi mukaan.

Pätevyys

Pätevyydellä tarkoitetaan kykyä pärjätä elämässä ja selviytyä arjesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaikka pätevyyden tunne rakentuu sen seurauksena, mitä henkilö osaa tehdä, se ei tarkoita pelkästään opiskelussa tai työssä hankittua osaamista, vaan ammatillista, tiedollista, sosiaalista, emotionaalista ja akateemista toimintakykyä, joita voidaan kehittää läpi koko elämän. Harva on pätevä kaikilla osa-alueilla, mutta kun löydämme asiakkaan kanssa sen osa-alueen, jolla hänen osaamisensa on vahvaa, auttaa se kehittämään myös muita osa-alueita. (Leskisenoja & Sandberg 2019.)

TEHTÄVÄ: Mikä meni hyvin?

Pohtikaa asiakkaan kanssa missä asioissa hän on onnistunut tänään, tällä viikolla tai tämän asiakasjakson aikana. Pohtikaa myös mistä onnistuminen johtui ja miten asiakas onnistuisi vastaavissa asioissa jatkossakin.

TEHTÄVÄ: Paras mahdollinen minä

Pyydä asiakasta kuvittelemaan itsensä pitkän ajan päähän (esim. 10-20 vuotta) tilanteeseen, jossa kaikki on niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Pyydä häntä kuvittelemaan tilanne mahdollisimman yksityiskohtaisesti: Missä hän työskentelee? Millaisia työtehtäviä hänen työhönsä kuuluu? Missä ja miten hän asuu? Millainen perhetilanne hänellä on? Pyydä häntä lopuksi pohtimaan mitkä vahvuudet ja ominaisuudet auttoivat häntä saavuttamaan tuon tilanteen, jossa kaikki on niin hyvin kuin ikinä mahdollista. Asiakas voi myös kirjoittaa pohdinnat muistiin, jolloin hän voi myöhemmin palata tehtävään.

TEHTÄVÄ: Aseta tavoite

Kun asiakkaan on asetettava itselleen tavoitteita, kannattaa tavoite määritellä kirjallisesti ja mahdollisimman täsmällisesti. Auta asiakasta pohtimaan ja määrittelemään seuraavia asioita:

1) Määrittele tarkasti mitä haluat tapahtuvan.

2) Mittaa tavoitteen saavuttamista. Mistä tiedät, että tavoite on saavutettu?

3) Pohdi miksi tavoite on sinulle merkityksellinen.

4) Tee realistinen suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi.

5) Sido tavoite aikaan. Milloin tavoite on saavutettu?

Itseluottamus

Itseluottamus on erittäin tärkeä hyvinvointia tukeva tekijä, sillä tutkimusten mukaan itseluottamus vaikuttaa usein menestymiseen enemmän kuin pätevyys. Pätevyyden ja itseluottamuksen tunteet kulkevat kuitenkin käsi kädessä, sillä jos henkilö pitää itseään pätevänä, hän myös suhtautuu itseensä luottavaisesti. Itseluottamus tarkoittaa henkilön omanarvontuntoa ja uskoa omiin kykyihin, mutta harva tuntee olonsa itsevarmaksi kaikilla elämän osa-alueilla. Kuten pätevyyttä, myös itseluottamusta voidaan harjoitella asiakkaan kanssa suuntaamalla myönteistä huomiota niihin elämän osa-alueisiin, joilla asiakas kokee olonsa vahvaksi. Sitä kautta vahvistuvat pikkuhiljaa muutkin osa-alueet. (Leskisenoja & Sandberg 2019.)

TEHTÄVÄ: Hyvien asioiden muistilista

Pyydä asiakasta kertomaan tai tekemään lista asioista, joista hän pitää itsessään (vähintään 5-10 asiaa). Ne voivat olla mitä vain fyysisistä ominaisuuksista taitoihin tai tekemisiin. Jos asiakas kirjoittaa listan muistiin, hän voi myöhemmin palata tehtävään.

TEHTÄVÄ: Vastoinkäymisistä selviytyminen

Pyydä asiakasta kertomaan vastoinkäymisestä tai haastavasta tilanteesta elämässään, josta hän on selviytynyt. Pohtikaa yhdessä mitkä vahvuudet ja keinot auttoivat häntä selviytymään. Kannusta asiakasta huomaamaan, miten sinnikäs hän on ollut selviytyessään, ja vala uskoa siihen, että hän selviytyy vastoinkäymisistä jatkossakin.

TEHTÄVÄ: Taidot ja osaaminen

Pyydä asiakasta tekemään lista omista taidoistaan ja osaamisestaan. Jos hänen on vaikea sanoittaa taitojaan, auta häntä alkuun tuomalla esille taitoja, joita sinä olet hänessä huomannut. Jos asiakas kirjoittaa listan muistiin, hän voi myöhemmin palata tehtävään.

TEHTÄVÄ: Tukiverkosto

Pyydä asiakasta mainitsemaan ainakin kaksi henkilöä, joilta hän on joskus saanut apua. Keskustelkaa, millaista apua hän sai. Pyydä häntä mainitsemaan ainakin kaksi henkilöä, joita hän itse on auttanut. Keskustelkaa, millaista apua hän antoi. Pyydä häntä lopuksi mainitsemaan ainakin kaksi henkilöä, joilta hän voi tarvittaessa pyytää apua. Keskustelkaa, millaisissa asioissa hän voi pyytää apua näiltä henkilöiltä.

Ihmissuhteet

Läheiset ihmissuhteet ovat yksi olennaisimpia hyvinvoinnin osatekijöitä kaikkina aikoina, kaikissa kulttuureissa. Tarvitsemme muita ihmisiä voidaksemme elää hyvää ja tyydyttävää elämää, sillä meillä on perustarve kuulua joukkoon. Muiden ihmisten tuki ja läsnäolo on tärkeää niin iloissa kuin suruissakin, ja sen tuloksena syntyy itseään vahvistava myönteinen kehä. Hyvät ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia, hyvinvoivat ihmiset vetävät puoleensa lisää hyviä ihmissuhteita ja hyvinvointi lisääntyy entisestään. Hyvien ihmissuhteiden solmiminen ja ylläpitäminen vaatii emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Näitä ovat mm. ryhmässä toimiminen, toisten kuunteleminen, neuvotteleminen, ristiriitatilanteista selviytyminen sekä toisten tukeminen ja kannustaminen. Näiden lisäksi on tärkeää harjoitella tunnetaitoja, jotta osaa tunnistaa, sanoittaa, ilmaista ja hallita omia tunteitaan. (Leskisenoja & Sandberg 2019.)

TEHTÄVÄ: Ärsyke-reaktio-ketju

Kohtaamme jatkuvasti suuria, pieniä, myönteisiä ja kielteisiä ärsykkeitä. Ärsykkeet nostavat hetkessä mieleen automaattisia ajatuksia. Ajatukset puolestaan herättävät hetkessä ärsykkeen aiheuttaman tunteen. Ajatusten ja tunteiden perusteella reagoimme ärsykkeeseen eli toimimme jollain tavalla.

Pohdi asiakkaan kanssa jotain hänelle tyypillistä ärsyke-reaktio-ketjua. Pyydä asiakasta kuvailemaan millaisia ajatuksia ja tunteita ärsyke hänessä herättää. Pohtikaa yhdessä olisiko ketjuun mahdollista lisätä vielä yksi vaihe: ajattele uudelleen, eli ennen reagointia (toimintaa) asiakas pysähtyisi vielä hetkeksi ajattelemaan, joka voisi keskeyttää ketjun ennen kuin se johtaa harkitsemattomaan toimintaan. Tätä joutuu todennäköisesti harjoittelemaan ja toistamaan lukuisia kertoja, sillä ärsyke-reaktio-ketju tapahtuu ihan sekunneissa, mutta ajatusten ja tunteiden tiedostaminen voi auttaa ajattelemaan uudelleen ennen toimintaa.

Luonne

Vahvuudet ovat myönteisen luonteen rakennuspalikoita ja ilmenevät elämässämme päivittäin. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yhdistelmä vahvuuksia, ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, joita voidaan kehittää ja vahvistaa. Moni ominaisuus, joka näyttäytyy itselle tai muille heikkoutena, voi sopivassa määrin käytettynä olla myös vahvuus. Esimerkiksi aikaansaamattomuus voi tarkoittaa myös harkitsevuutta ja rauhallisuutta, jotka monessa tilanteessa ovat toivottuja ominaisuuksia. Tai aktiivisuus, joka joissain tilanteissa ilmenee aikaansaamisena ja työn reippaana sujumisena, voi toisessa tilanteessa ilmetä rauhattomuutena. Vahvuuksien tunnistamisella ja hyödyntämisellä on valtavasti tutkittuja vaikutuksia hyvinvointiimme, joten niitä kannattaa aktivoida käyttöön. (Leskisenoja & Sandberg 2019.)

TEHTÄVÄ: Esikuvan vahvuudet

Pyydä asiakastasi kuvailemaan henkilöä, jota hän ihailee tai joka on hänen esikuvansa. Henkilö voi olla kuka tahansa, vaikka julkisuuden henkilö. Pyydä häntä pohtimaan erityisesti sitä millainen kyseinen henkilö on, mitä ominaisuuksia hänellä on ja mitä hän tekee. Ohjeista välttämään omistamista kuvaavia ilmauksia, kuten ”hänellä on hieno asunto tai paljon rahaa”. Pohtikaa yhdessä, miksi asiakas ihailee kyseistä henkilöä tai pitää häntä esikuvanaan.

TEHTÄVÄ: Vahvuuksien tunnistaminen

Pyydä asiakastasi katsomaan esimerkiksi alla olevaa listaa vahvuuksista ja poimimaan sieltä itseään kuvaavia vahvuuksia. Hän voi pyytää myös perheenjäsentä tai ystävää kertomaan millaisia vahvuuksia he hänessä näkevät.

Pyydä häntä pohtimaan miten nämä vahvuudet ilmenevät hänessä. Voiko hän käyttää niitä elämässään? Pyydä häntä myös pohtimaan haluaako hän kehittää jotain vahvuuksia?

KUVA: Vahvuuslista https://www.positiivinenoppiminen.fi/100-vahvuutta/

TEHTÄVÄ: Kiitoskirje

Pyydä asiakastasi pohtimaan kenelle hän on kiitollinen ja kuvailemaan miten kirjeen vastaanottaja on myönteisellä tavalla vaikuttanut hänen elämäänsä. Ajatuksena on, että asiakkaasi kirjoittaisi pienen kiitoskirjeen kyseiselle henkilölle. Sitä ei tarvitse lähettää, sillä tärkeintä on harjoitella kiitollisuutta. Tehtävän voi tehdä kirjoittamalla tai keskustellen.

TEHTÄVÄ: Hallinnan tunne

Jos asiakkaasi on kovin stressaantunut useista asioista tai hän on asettamassa tavoitteita tai tekemässä suunnitelmaa, pohtikaa yhdessä mihin asioihin hän voi vaikuttaa. Tehkää yhdessä lista asioista, jotka stressiin, tavoitteeseen tai suunnitelmaan liittyvät ja jakakaa ne sitten kolmeen laatikkoon:

1) asioihin, joihin asiakkaasi voi vaikuttaa ja jotka hän voi päättää,

2) asioihin, joihin hän voi vaikuttaa, mutta joita hän ei voi päättää ja

3) asioihin, joihin hän ei voi vaikuttaa.

Tämä jako havainnollistaa asiakkaallesi, mihin asioihin hänen kannattaa keskittyä. Jos asiat, jotka ovat laatikossa 1, eivät ole hänen haluamallaan tolalla, hänellä on kaikki mahdollisuudet muuttaa niitä. Laatikon 2 asioihin kannattaa käyttää energiaa vain vähän ja laatikon 3 asioihin ei kannata käyttää energiaa ollenkaan.

Välittäminen

Hyvän tekeminen edistää sekä omaa että muiden hyvinvointia. Myötätunto, ystävällisyys ja toisten auttaminen vahvistavat tutkimusten mukaan itsetuntoa ja onnellisuutta sekä vähentävät stressiä ja ahdistusta. Muiden auttaminen tuottaa iloa myös itselle ja saa elämän tuntumaan merkitykselliseltä. Lisäksi tärkeä välittämisen osa-alue on itsestä huolehtiminen eli myötätunto ja ystävällisyys omaa itseä kohtaan. Välittämisen taitoja voidaan harjoitella vaalimalla yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Leskisenoja & Sandberg 2019.)

TEHTÄVÄ: Välittämisen tavat

Osoitamme välittämistä muille ihmisille useilla eri tavoilla. Pyydä asiakastasi pohtimaan millä tavalla hän osoittaa välittämistä toisille ihmisille. Pyydä häntä myös pohtimaan millaista välittämistä hän itse kaipaa läheisiltä tai ystäviltä. Lopuksi pyydä häntä pohtimaan miten hän osoittaa välittämistä itselleen.

Voit käyttää apuna seuraavaa sanalistaa (mukaillen Leskisenoja & Sandberg 2019): huomaavaisuus, ajan antaminen, läsnäolo, hyväksyntä, tukeminen, miellyttäminen, kannustaminen, rauhallisuus, kuunteleminen, kiittäminen, kunnioittaminen, hyväntahtoisuus, huumori, rakkaus, ystävällisyys, luottamus jne.

TEHTÄVÄ: Osoita välittämistä

Pyydä asiakastasi valitsemaan joku välittämistä osoittava teko (esimerkiksi oven avaaminen toiselle, kuunteleminen, iloinen tervehtiminen tai hyvän huomenen toivottaminen). Pyydä häntä toistamaan tekoa päivittäin viikon ajan. Keskustelkaa yhdessä viikon jälkeen miltä tekojen tekeminen asiakkaastasi tuntui, millaisia reaktioita se herätti tekojen kohteissa ja voisiko projektia jatkaa joko samalla tai jollain uudella välittämistä osoittavalla teolla.

TEHTÄVÄ: Kuormittava ja palauttava ympäristö

On hyvä tiedostaa, että ympäristö vaikuttaa aistien kautta hyvinvointiimme ja oppimiseemme. Tehkää yhdessä asiakkaan kanssa lista asioista, jotka tekevät hänelle ympäristöstä kuormittavan. Tehkää samalla toinen lista asioista, jotka tekevät hänelle ympäristöstä palauttavan. Pyydä lopuksi asiakasta kuvailemaan millainen olisi hänelle paras mahdollinen ympäristö olla, työskennellä tai opiskella. Kuormittavissa tilanteissa asiakasta saattaa auttaa, jos hän voi mielessään kuvitella tuon itselleen parhaan mahdollisen paikan.

TEHTÄVÄ: Mukavien hetkien lista

Pyydä asiakasta tekemään lista asioista, joiden tekemisestä hän pitää. Joskus listan tekeminen voi olla vaikeaa ja silloin sen voi toteuttaa esimerkiksi niin, että asiakas kirjaa kahden viikon aikana ylös kaikki asiat, jotka ovat tuoneet hänelle iloa tai hyvää oloa ja teette listan yhdessä näiden kirjausten perusteella. Näitä hyvän olon hetkiä kannattaa lisätä arkeen säännöllisesti, jos suinkin mahdollista, sillä se lisää hyvinvointia. Tehkää yhdessä asiakkaasi kanssa suunnitelma siitä, minkä hyvän olon hetken hän toteuttaa jo tällä tai ensi viikolla.

TEHTÄVÄ: Oma hyvinvointi (mukaillen Leskisenoja & Sandberg 2019)

Pyydä asiakastasi piirtämään paperille ympyrä. Tämä ympyrä kuvaa vuorokauden 24 tuntia. Pyydä häntä pohtimaan mihin hänen aikansa vuorokaudessa kuluu ja merkitsemään ympyrään millainen siivu kuluu mm. nukkumiseen, työhön, opiskeluun, harrastukseen, rentoutumiseen jne. Kun asiakkaasi on jakanut ympyrän osiin, keskustelkaa yhdessä onko hän tyytyväinen ajankäyttöönsä ja toimintojen jakautumiseen. Mahtuuko päivään myös asioita, jotka lisäävät hänen hyvinvointiaan ja esim. hyvän olon hetkiä edellisen tehtävän listasta? Onko hänen päivässään jotain, mitä hän haluaisi vähentää? Entä lisätä? Mitä asioita hän voisi tehdä lisätäkseen omaa hyvinvointiaan?

Yhteenveto

Olemme nyt kirjoitussarjan neljässä osassa käyneet läpi työhyvinvointia ja sen kuormitustekijöitä yleisellä tasolla, kokonaisvaltaista hyvinvointia positiivisen psykologian PERMA+V -hyvinvointimallin mukaisesti ja hyvinvoinnin osatekijöitä positiivisen pedagogiikan myönteisen kehityksen teorian mukaisesti. Vaikka päävastuu työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä on työnantajalla, voi työntekijä vaikuttaa omaan ja työyhteisön hyvinvointiin huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan sekä myönteisestä vuorovaikutuksesta. Positiivisen pedagogiikan keskiössä olevat osallisuus, vahvuudet ja myönteiset tunteet lisäävät myös työntekijöiden hyvinvointia tarttuen sitä kautta asiakkaisiin. Yksittäinen työntekijä on kuitenkin vastuussa vain omasta työstään, joten positiivisen pedagogiikan periaatteita toteuttavassa työyhteisössä myönteisen vuorovaikutuksen ja positiivisen organisaation periaatteiden tulisi toteutua läpi koko organisaation.

KUVA: Kaikki ei elämässä aina suju suunnitellusti

Lue lisää

Leskisenoja, E. & Sandberg, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi.

Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). 2015. Positiivisen psykologian voima.

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.

Yrttiaho, R. & Posio, S. 2021. Opettajan hyvinvointikirja.

Positiivinen oppiminen https://www.positiivinenoppiminen.fi/100-vahvuutta/

https://www.positiivinenoppiminen.fi/positiivinen-oppiminen-positiivinen-pedagogiikka/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s