Myönteiset tunteet ovat positiivisen organisaation lopputulos

Mistä tiedämme työskentelemmekö positiivisessa organisaatiossa? Koemme positiivisen organisaation myönteisinä tunteina, joten jos työyhteisön ilmapiiri on myönteinen, se tuntuu, kuten kielteinenkin. On väitetty, että jopa puolet työyhteisön ilmapiiristä selittyy johtamisella ja esimiestyöllä (Wenström 2020, 81), mutta ilmapiiriin vaikuttavat myös yksilöiden henkilökohtaiset tekijät, organisaation rakenteelliset tekijät ja organisaatiokulttuuri, joten myönteisen ilmapiirin rakentaminen on työyhteisön kaikkien jäsenten vastuulla.

Wenströmin (2020, 80) mukaan myönteinen ilmapiiri syntyy ”myönteisen vuorovaikutuksen, myönteisten tunteiden ja toiminnan spiraaleista.” Myönteinen ilmapiiri ei kuitenkaan synny keskittymällä vain myönteisiin tunteisiin, sillä myönteisiä tunteita syntyy hyväksymällä kaikenlaiset tunteet! On tärkeää, että työyhteisössä on tunneilmapiiri, jossa voidaan kokea, sanoittaa ja jakaa monenlaisia tunteita. Kun myönteisiä tunteita jakaa, ne vahvistuvat. Kun kielteisiä tunteita jakaa, ne laimenevat. Jos työyhteisön ilmapiiri on enimmäkseen myönteinen, on kielteisiäkin asioita ja tunteita helpompi tuoda esille.

Kaikenlaisten tunteiden hyväksyminen ei tietenkään ole helppoa, sillä kohdatakseen muiden tunteet, on tunteiden tunnistaminen ja kohtaaminen on aloitettava omista tunteista. Tällainen itsetutkiskelu ja itsetuntemuksen lisääminen kuitenkin kannattaa, sillä tutkimusten mukaan myönteiset tunteet suojaavat meitä stressin ja vastoinkäymisten kielteisiltä vaikutuksilta sekä vahvistavat voimavaroja ja resilienssiä. Ne myös auttavat meitä ajattelemaan luovasti ja joustavasti ja parantavat ongelmanratkaisukykyä.

Tunteet myös tarttuvat herkästi ylhäältä alaspäin: esimiehistä alaisiin ja opettajista opiskelijoihin, joten myönteinen tunneilmapiiri tukee pedagogista hyvinvointia, jonka osatekijöitä ovat henkilöstön työhyvinvointi, opiskelijoiden hyvinvointi ja oppiminen. Tutkimusten mukaan myönteinen ilmapiiri on oppimisen kannalta lähes yhtä tärkeä kuin opiskelijan kyvyt. Mitä enemmän opiskelijalla on haasteita oppimisessa tai elämässä, sitä tärkeämpi myönteinen ilmapiiri on, sillä se voi kompensoida jopa oppimisvaikeuksia ja syrjäytymisen riskitekijöitä. Työyhteisössä kannattaakin todella pitää huolta hyvinvoinnista ja innostuksesta, sillä opettajan innostus, myönteiset tunteet ja vuorovaikutus vaikuttavat suoraan opiskelijan hyvinvointiin, motivaatioon ja suoriutumiseen opinnoissa!

Miten tähän myönteiseen tunneilmapiiriin sitten voi itse vaikuttaa? Positiivisen psykologian tutkimusten mukaan myönteisiä tunteita voi herätellä ja edistää työelämän supervoimien avulla. Supervoimia ovat kiitollisuus, avuliaisuus, myötätunto ja innostus, joita kannattaa harjoitella ja käyttää myös työyhteisössä. Näiden lisäksi leikillisyydellä ja pelillisyydellä on todettu olevan vaikutusta myönteisen ilmapiirin ja luovuuden vahvistumiseen työyhteisössä. Tunteet tarvitsevat ympärilleen myös tilaa ja aikaa, jota kannattaa järjestää myönteisillä käytänteillä esimerkiksi vapaamuotoisen keskustelun muodossa. Jos negatiivisia tunteita ja kiirettä ei saada purettua, ne vievät työyhteisöltä energiaa ja huonontavat mm. ongelmanratkaisua ja uuden oppimista.

Jaan tähän loppuun omakohtaisen esimerkin myönteisten tunteiden merkityksestä työssä. Olen tehnyt seuraavan tehtävän kahdessa eri työpaikassa ja se todella avasi silmäni. Tehtävässä on tarkoitus listata tunteiden TOP5 eli mitä tunteita koet useimmiten työssäsi?

Mitäpä arvelette, kummassa työpaikassa voin paremmin ja sain enemmän aikaan? Aiheesta löytyy tutkimustietoakin, josta yllättäen löytyy jopa samoja sanoja kuin omasta tehtävästäni. Positiivisessa työyhteisössä sen jäsenet kokevat tutkimusten mukaan työpaikkansa ja sen ihmiset positiivisiksi, erilaisuutta arvostaviksi, psykologisesti turvallisiksi, luotettaviksi ja oikeudenmukaisiksi. Psykologisen turvallisuuden on jopa todettu olevan tiimien menestystekijä. (Wenström 2020, 81.)

Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt yhdistämään Kohti positiivista oppilaitosyhteisöä – ja Pedagoginen hyvinvointi arjessa – koulutusten teemoja ja käsitteitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Apuna olen käyttänyt luentotallenteita sekä lähdeluettelossa olevia kirjoja. Edellisen kirjoitukseni löydät https://marianlaatutyo.com/2021/02/04/positiivinen-ja-hyvinvointi-ovat-paivan-sanat/ Seuraavassa blogikirjoituksessa käsittelen tarkemmin positiivisen organisaation PRIDE – teorian osa-aluetta Relationship enhancement = Vuorovaikutus ja yhteistyö.

LÄHTEET

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s