Olen jo aiemmin pohtinut myönteisiä tunteita ja myönteistä vuorovaikutusta, mutta mitä ovat nämä myönteiset käytänteet? PRIDE-teoria ei anna työyhteisöille ja esimiehille valmiita vastauksia ja toimintaohjeita, vaan se auttaa tarkastelemaan jo olemassa olevia käytänteitä ja sitä voidaan käyttää toiminnan arvioinnin apuvälineenä. Myönteiset käytänteet ovat toimintatapoja, rutiineja ja prosesseja, jotka edistävät PRIDE-mallin muita osa-alueita. Mikään käytänne yksin ei todennäköisesti edistä kaikkea, mutta pohdittaessa onko käytänne myönteinen ja positiivista organisaatiota edistävä, sen tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä.
- Käytänne tukee ihmisten erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä ja kehittämistä.
- Käytänne tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
- Käytänne tukee myönteisiä tunteita ja ilmapiiriä.
Myönteiset käytänteet vaikuttavat työyhteisöön kolmen mekanismin kautta. Ne vahvistavat, suojaavat ja energisoivat. Wenströmin (2020, 161) mukaan myönteisillä käytänteillä saadaan aikaan myönteisiä tunteita ja toimintaa, jotka vahvistavat työyhteisön sosiaalista pääomaa, voimavaroja ja myönteistä työilmapiiriä. Myönteisten käytänteiden aikaansaamat myönteiset tunteet ja voimavarat puolestaan suojaavat työyhteisön jäseniä stressin ja vastoinkäymisten haitallisilta vaikutuksilta.
Käytännössä myönteiset käytänteet voivat olla hyvinkin pieniä tai suuria, virallisia tai epävirallisia. Tutkimusten mukaan jo kerran viikossa tehty yksittäinen hyvä teko edistää maksimaalisesti ihmisen hyvinvointia (Uusiautti 2019, 130). Sen on todettu lisäävän myös yhteisöllisyyden tunnetta sekä kokemusta omasta autonomiasta ja myönteistä tunnetta omasta kompetenssista. Myönteisten tekojen teho perustuu siihen, että ne saavat aivomme suuntautumaan hyvän ajattelemiseen ja tekemiseen. Ne myös leviävät tehokkaasti ympärilleen myönteistä toimijuutta saaden aikaan uusia hyviä tekoja. Voisiko yksittäisistä hyvistä teoista ja toimista muodostaa työyhteisöön myönteisiä käytänteitä?
Työyhteisön myönteisiä käytänteitä voivat olla niinkin arkipäiväiset (mutteivat itsestään selvät) asiat kuin avoin tiedonkulku, myönteinen viestintä, tiimin sisäiset rutiinit (yhteiset aamukahvit, kollegan kehuminen, myönteinen uutiskirje jne.), tiimiopettaminen ja -oppiminen, työparityöskentely, mahdollisuus oman työn ja osaamisen kehittämiseen sekä vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen. Erityisesti opetus- ja ohjausalalla, jossa sekä opettaminen että oppiminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa, on käytänteillä tärkeää mahdollistaa kaikenlainen vuorovaikutus ja kaikenlaiset tunteet, jotta luodaan hyvät edellytykset oppimiselle, kehittämiselle ja kehittymiselle. Edellä mainittujen lisäksi tarvitaan käytänteitä, joiden avulla tunnistetaan, hyödynnetään ja kehitetään työyhteisön vahvuuksia ja osaamista. Esimiestyön myönteisiä käytänteitä puolestaan ovat esimerkiksi fasilitointi ja onnistumiskeskustelut. Luokkahuonetyöskentelyn myönteisiä käytänteitä voisivat olla esimerkiksi kuulumiskierros aamuisin, kehuseinä, onnistumisten huomioiminen, selkeät säännöt ja ohjeet, perjantai-iltapäivän rentoutushetki jne. Jokainen ryhmä luo omat myönteiset käytänteensä.
Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työyhteisön ja opiskelijaryhmän vuorovaikutukseen, tunneilmastoon ja käytänteisiin. Arkipäivän toiminnassa kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa ja jotka ovat omassa päätäntävallassa. Monet myönteiset käytänteet puolestaan ovat sellaisia, joihin voimme itse vaikuttaa, vaikkemme voi yksin päättää niiden olemassaolosta tai toteutuksesta ja toisaalta monet maailman ja yhteiskunnan tilanteeseen liittyvät asiat sellaisia, joihin emme voi edes vaikuttaa . Valitse siis mihin keskityt. Itse aion seuraavaksi keskittyä kiittämään, kehumaan ja kannustamaan työtovereita ja opiskelijoita sekä keskittämään huomioni työyhteisön hyviin asioihin ja onnistumisiin. Lupaan myös tuoda viikoittaisiin tiimipalavereihin myönteistä energiaa ja ratkaisukeskeistä asennetta.
Tässä kirjoituksessa olen pyrkinyt yhdistämään Kohti positiivista oppilaitosyhteisöä – ja Pedagoginen hyvinvointi arjessa – koulutusten teemoja ja käsitteitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Apuna olen käyttänyt luentotallenteita sekä lähdeluettelossa olevia kirjoja ja artikkeleita. Edelliset kirjoitukseni löydät TÄÄLTÄ, TÄÄLTÄ, TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ. Sarjan viimeisessä blogikirjoituksessa käsittelen tarkemmin positiivisen organisaation PRIDE – teorian osa-aluetta Dynamic/Positively deviant leadership eli positiivinen johtaminen/opettajuus.
LÄHTEET
Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty.
Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.
MARIAN LAATUTYÖ 