Positiivinen oppilaitos ja – opettajuus mahdollistavat pedagogisen hyvinvoinnin

Positiivisen oppilaitoksen ja pedagogisen hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan positiivisen pedagogiikan toimintatapoja ja menetelmiä sekä positiivisen psykologian tutkimustietoa, mutta ne eivät yksinään riitä, sillä positiivisuuden tulee olla periaatteena organisaation jokaisella tasolla johtamisesta työyhteisöön, pedagogiikkaan ja opettajuuteen, jotta pedagoginen hyvinvointi mahdollistuu. Tähän tarvitaan positiivista johtajuutta ja -organisaatiotutkimusta. Johtamisella on mahdollista vaikuttaa kaikkiin muihin positiivisen organisaation osa-alueisiin ja PRIDE-mallin avulla meidän on mahdollista luoda mahdollisimman positiivinen, pedagogisesti hyvinvoiva ja innostava organisaatio olla töissä ja opiskella.

Sekä positiivinen johtajuus että positiivinen opettajuus toteutuvat organisaatiossa ajattelun ja toiminnan tasolla. Ajattelun tasolla ne toteutuvat arvojen, ihmiskäsityksen sekä itsetuntemuksen ja -reflektion kautta. Toiminnan tasolla molemmat toteutuvat arjen vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa sekä johtajuus positiivisen johtamisen teorian ja menetelmien soveltamisessa, opettajuus puolestaan positiivisen pedagogiikan mallien ja menetelmien soveltamisessa.

Pedagoginen hyvinvointi rakentuu opettajan ja oppijoiden vuorovaikutuksessa ja myönteisissä tunnekokemuksissa, kun taas positiivinen organisaatio rakentuu kaikkien sen jäsenten vuorovaikutuksessa ja myönteisissä tunnekokemuksissa. Sekä pedagogista hyvinvointia että positiivista organisaatiota vahvistavat toimijuus ja osallisuus eli myönteiset käytänteet, joten jokainen oppilaitosyhteisön jäsen opiskelijasta opettajaan ja esimieheen rakentaa sekä pedagogista hyvinvointia että positiivista oppilaitosyhteisöä. Tämä oli itselleni suurin ja merkityksellisin oivallus! Positiivisen organisaation rakentamista ei voi ulkoistaa, vaan yhteisön jäsenten on tehtävä se yhdessä.

Positiivisen organisaation keskiössä ovat vuorovaikutuksen ja myönteisten tunteiden lisäksi vahvuudet. Itsetuntemus ja vahvuuksien tunnistaminen auttavat luomaan myönteistä tarkoituksellista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tämä puolestaan tuottaa myönteisiä tunteita, jotka tarttuvat ja leviävät sekä vahvistavat yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja, resursseja ja resilienssiä. Myönteiset tunteet ja resilienssi auttavat toimimaan ja vuorovaikuttamaan myönteisesti ja näin myönteisyyden kehä on valmis. Vahvuudet vaikuttavat kaikkiin myönteisyyden kehän osa-alueisiin, sillä ne toimivat ihmisten henkilökohtaisena voimavarana ja lisäävät ymmärrystä itseä ja muita kohtaan. Lisäksi niiden tunnistaminen ja hyödyntäminen itsessään tuottaa myönteisiä tunteita ja auttaa myönteisen vuorovaikutuksen luomisessa.

Käytännössä positiivisen johtamisen tunnusmerkkejä ovat läsnäolo, inhimillisyys ja humanistiset arvot sekä luottamus. Läsnäolo tarkoittaa saatavilla olemista ja auttamista sekä aitoa ja kuuntelevaa vuorovaikutusta. Luottamus puolestaan tarkoittaa sekä henkilöstön luottamusta johtajaan että johtajan käsitystä henkilöstön luotettavuudesta, hyvyydestä ja parhaaseensa pyrkivyydestä. Johtajan omalla toiminnallaan edistämä luottamus syntyy vuorovaikutuksessa ja vähentää mm. epävarmuuden kokemista muutostilanteissa. Muutostilanteissa korostuu myös tiedottamisen, selkiyttämisen, kertaamisen ja asioiden läpikäymisen merkitys.Wenström kuvaa kirjassaan (2020, 207) tutkimusta, jossa todetaan työntekijöiden olon tuntuvan hyvältä, kun johtaja kiittää, kehuu hyvästä työsuorituksesta, piristää, auttaa ja huomioi erityisesti sinut. Samat tekijät kuuluvat myönteiseen vuorovaikutukseen myös opettajan ja opiskelijan välillä. Itselleni tämä oli toinen suurista oivalluksista! Samat tekijät edesauttavat myönteisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntyä kaikissa vuorovaikutussuhteissa johtajuudesta oppimiseen.

Tässä kirjoitussarjan viimeisessä osassa olen pyrkinyt yhdistämään Kohti positiivista oppilaitosyhteisöä – ja Pedagoginen hyvinvointi arjessa – koulutusten teemoja ja käsitteitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Apuna olen käyttänyt luentotallenteita sekä lähdeluettelossa olevia kirjoja ja artikkeleita. Sarjan edelliset kirjoitukset löydät TÄÄLTÄTÄÄLTÄTÄÄLTÄ, TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ.

LÄHTEET

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen – Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.

Positiivisella johtamisella pedagogista hyvinvointia (oamk.fi)

Positiivisen johtamisen silmälasit ja sateenvarjo (linkedin.com)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s